Avaat ikkunan ja katsot pimeään
Ei näy rajoja, vain heikkoa valoa ikkunasta
Taas se sama painajainen
Taas se sama musta kehä ympäröi sinut
Ihan niinkuin ennenkin
Et tiedä, jaksatko yksin
Katsot taivaalle ja huokaiset syvään
Et kuule muiden ihmisten kaukaisia ääniä
Taas se sama kylmyys
Taas se sama musta kehä ympäröi sinut
Ihan niinkuin ennenkin
Tiedät, ettet ole yksin
Et enää tiedä mitä sanoa tai tehdä
Et enää jaksa tätä samaa rataa kauaa
Voisiko edes ulkovalon laittaa päälle?
Voisiko seuraava aamu jo valjeta?
Kauhulla seuraavaa aamua odotat
Turhaan sinä sitä mietit
Taas se sama musta kehä ympäröi sinut
Älä anna sille valtaa
Et ole yksin vaikka siltä se tuntuukin
Et ole ollut yksin
Et ole nyt yksin
Et ole huomenna yksin
Vaikka se siltä tuntuukin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti