Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Odotan vielä

Auringon paistaessa makaan puolikuolleena sängyllä
Kiskon naamaani jotain appelsiinia ja liivatteen makuisia karkkeja
Ylös on vaikea päästä kun on nähnyt liian täydellistä unta
Pellot, talot ja metsät vilisevät ohi auton ikkunassa
Kahvi maistuu kitkerältä ilman maitoa
Pitäisi pestä pyykkiä ja pakata matkalle tulevia vaatteita
Muistelen viime kevättä ja alkukesää enkä saa aikaiseksi mitään
Ikkunasta tulee aurongonvaloa, en viitsi sysyttää lamppua
Voisin mennä ulos mutta täytyy kirjoittaa tekstejä
Minä ajattelen paljon asioita ja kirjoitin niistä sinulle
Toivottavasti lukisit viestini mahdollisimman pian

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

joku toinen eli kehossani syrjäyttäen minut

Missä minä olen?


Missä ovat ne unelmat
joiden tavoittelu oli elämän ainoa tehtävä

kaikki ne toiveet
joiden vuoksi olin valmis uhraamaan koko elämäni


Mihin on se kaikki hävinnyt?


Vuosien saatossa on elämä muuttunut

Elämää on tullut ja mennyt
niin kuin kuuluukin

vain kaksi ajatusta ovat unelmiani


On aika pyyhkiä synkät pilvet pois auringon edestä


Aika on tullut jättää taakse ne pimeät vuodet
jolloin aurinko oli ainoa unelma


On aika lähteä


jättää taakse se kaikki silloinen elämä
jota en olisi edes halunnut elää

aina välillä
joku toinen eli kehossani syrjäyttäen minut