Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 27. joulukuuta 2014

Puolen matkan mittainen ikuisuus

Jonotan ja odotan vuoroani
Minua ennen on tuntematon määrä ihmisiä
Niin kuin jäljessänikin


Joku sanoisi määrää äärettömäksi
Mutta äärettömyys voi olla kokonaislukua pienempi
(kymmene jaettuna kolmella on pienempi kuin neljä, mutta silti ääretön)


Jos kulkee jäljellä olevasta matkasta puolet kerrallaan
ei pääse ikinä perille
Saa jonottaa äärettömiin elämänsä jonossa
Ja silloin elää ikuisesti


Jonossa minua ennen on tuntematon määrä ihmisiä
Ja koskaan en tiedä, milloin tulee oma vuoro
Vai kulkeeko jonossa vain puoli matkaa kerrallaan

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Joulukuun 13. päivä 2014

Kirjoitin parisataa sanaa
Jotka annoin teille luettavaksi
Paikan päällä ne muutamat vaihdetut sanat
Ja ne muutamat eleet ja katseet
Taas on elämällä merkitystä
Ne sanat, jotka eilen sanoit
Sanoinkuvailematon tilanne
Ja sillä hetkellä
Maailma oli tehty meitä varten
Ja on yhä edelleen

tiistai 9. joulukuuta 2014

Ja me lauloimme hiljaa

Meillä oli valkoiset kaavut yllämme
Ketään ei kiinnosta
Ketään ei kiinnosta
Ei tämä ole heidän pysäkkinsä


Maisemat juoksevat ohi kilpaa
Olimme molemmat hiljaa
Jos ei lasketa sinun kaunista lauluasi
Ketään ei kiinnosta



Metroääni kuuluttaa Sörnäistä
Minua kiinnostaa
Vaikka en jää tässä vielä
Ja me lauloimme hiljaa

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Yliviivattua

Mitä jos vaikenisin hetkeksi?
Ajattelisin sanojani
Pohtisin tekojani

Mitä jos kumittaisin nyt kaiken
Pyyhkisin pois huonot rivit
Sanoittaisin kaiken uudelleen

Ikinä en olisi tyytyväinen
Lopulta edessäni olisi vain tyhjä paperi
Sillä tämäkään ei kelpaisi minulle

Sillä joskus turha vaatimattomuus
Kääntyy liiaksi itsekriittisyydeksi
Täydellisyyttä tavoitellen
Kelpaako tämäkään kenellekään?