Varo (ettei käy huonosti)

Älä koskaan sano koskaan
Vaikka sinulla olisi siihen valtaa
Sillä mikään ei ole lopullista

Ja ole varovainen siinä, mitä toivot
Sillä pienimmätkin toiveesi kuullaan
Ja kaikki saattaa pian olla totta

Muurien murtuessa

Nyt minä tiedän kuka olen ja mitä tahdon ehkä se on hyvä elämä ja tosirakkaus ehkä se on vain kokeilunhalua pohdin että onko tämä todellista elämää vai näenkö vain unta muistelen viime viikonloppua sinä teit sen missä en laittanut vastaankaan minä pohdin paljon asioita tänään kello on kohta yksitoista pitäisi kai mennä mutten halua hyvästellä sinua vielä nähdään ensi kuussa ja lupaan kertoa kaiken tärkeän enkä varmaan edes tiedä mistä alottaisin minulla on liikaa tekemistä ja sata rautaa tulessa ensi kuussa enemmän mutta siloin onkin vielä aikaa silloin ei tarvitse mennä minnekään heräsin ennen jerätystä unesta joka tuli valkoisesta purkista taas kerran avauduin sinulle keskellä yötä paljonko sinulla oli promilleja mittarissa televisiosta tulee elämänohjeita ja hienoja ihmisiä mutta mainoksia minä jaksan yhtä paljon kuin valheellista paskaa mutta onneksi rehellisyys maan perii ja lopulta kaikki on taas hyvin ja jos sinä rakastat niin näytä se minulle ja lopulta kerron sinulle rakastavani myös sinua ja loputkin muurit murtuvat

sillä niin se vain menisi
lopulta kaikki on taas hyvin
loputkin muurit murtuvat

Neljäkymmentäviisi (voisin olla avoimempi)

Liian paljon jäi asioita kertomatta
Yritin pitää päiväkirjaa nuoteilla
Sanani ovat täynnä kirrjoitusviheitä
Piirsin kuvasi paperille ja olet siinä niin läsnä
Useita rautoja tulessa tammikuussa
Ja helmikuussa toivottavasti katseemme kohtaavat
En tiedä osaanko laskea oikein päiviä siihen
Neljäkymmentäviisi ja joitakin tunteja
Jos mahdollista

Lumi peittää tuskan alleen

Vihdoin sataa lunta
Se peittää alleen valheellisia iltasatuja
Joita sinulla oli tapana kertoa joka ilta ennen nukkumaanmenoa


Ennen lunta maa oli ruskeaa
Sitä kuumaa, jota jokainen meistä tuottaa
Sinun maasi ruskeaa lensi syysmyrskyssä niskaani


Puukota minua rintaan
Lyö kasvoni verille ja hukuta minut vesisaaviin
Sillä se sattuisi vähemmän kuin se, mitä lumi peittää alleen