Toivottomuuden kunniakirja kädessäni
Kuuntelen, kuinka lausut sanoja
Näytät minulle suuntaa
Yritän seurata sitä tietä
Sisäiset kyyneleet voivat joskus olla ulkoisia
Sanoillasi puhuttelet minua ehkä tietämättäsi
Olet yksi niistä jotka pelastavat niinä hetkinä
Kun millään ei ole enää mitään väliä
Jos hetki voisi olla ikuinen
Tänään voisi olla se päivä
Jolloin katseemme kohtaavat uudelleen
Ja löydän oikean tien uudelleen
Valaistu tie hävisi kauan sitten
Ylitin rajojani ja löysin sen tien uudelleen
Huhtikuun viimeinen sunnuntai
ja toukokuun ensimmäinen viikonloppu
Olit juuri siellä, missä sinua tarvitsin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti