Syvä huokaus ja kaksi kuppia kahvia
Otan jääkaapista kiinalaista ruokaa
Hymyilen vastaantulijoille lempeästi
Laulan täysillä viimeiseen hengenvetooni
asti uusi huokaus
Istun kylmällä kivilattialla itsekseni
Juoksen Himalajan huipuilla
meren pohjassa
Istun kalliolla kuuntelemassa
Itken sisäisiä kyyneleitä jotka sinä näet
"Mikä sulla on?"
en voi vastata rehellisesti
Vapisen sohvalla syön ruisleipää
Rikkoutuneet peilit ympärilläni kertovat tarinaani huomisesta
Katsoessani
peiliin en tajua olevani olemassa
Astun sisälle huoneeseen riisun takkini
En pysty hengittämään
murinaa jossakin sisälläni
Kävelen Itäkeskuksesta
kotiini en ole kotona
Uusi aamu maaliskuun alussa
minä palaan ajassa taaksepäin
Kirjoitan virheitäni muistiin ja näytän ne sinulle
Toistan virheeni
mustahopea esine
Hetken olen poissa poistaen sen syvän hiljaisuuden
Juoksuaskelia pimeällä käytävällä
liian aikaisin lentokentällä
Koriste vasemmassa kädessäni
Istut vierelleni
Uusi kuppi kahvia
Ja lopulta minä kerron kaiken
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti