Soluja

Osaan kertoa nippelitietoa
(solu on eliöiden pienin elävä yksikkö)
Suuremmat kokonaisuudet ovat minulle hepreaa
Vaikka näkisin muurien läpi
En kohtaisi todellista katsettasi
Joku jatkaa loppuun puolikkaat lauseeni
Tietäen täysin, mitä haluan sanoa






Mitä haluan sanoa






Nippelitiedoista koostuu kokonaisuus

Ei mitään oikeaa

Valkoisia kukkia liitutaulua
Mitä jos ei olisi käsiä tai jalkoja
Olen biologian tunnilla
Syrjäydyn yksin kotona
Jossa kuulen omaa huutoani
Ilman mitään oikeaa
Suljen silmäni siihen valkoiseen painajaiseen
Herätä minut, en halua tätä aamua
Yöllä sinä huusit minulle
Ettei minulla ole mitään oikeaa
Joku kutsui minua nimellä
Lopulta kuulin vain oman ääneni

Näin se kuitenkin meni (vuosi sitten)

Silloin (vuosi sitten) en olisi ikinä uskonut
Että tämä päivä vielä tulee
Ja että tämä hetki koittaa tällaisena

                      Minä en tätä itse toivonut

Todisteena itselleni

      "Täällä lukee, että-"
      "Niin lukee, ja se on totta."
      "Kävit viime keväänä-"
      "Kyllä."
      "Miten sen koit?"
      "Koin sen-"

Ja sinä tulostit sen minulle paperilla
Kertomaan minulle todellisuudesta

Todisteena
Itseleni

Tämän asian pystyin kertomaan vielä tänään

Tämän asian pystyisin kertomaan vielä tänään,
minä tiedän

Vaikka pelkäisin

Vaikka kello näyttäisi neljää aamuyöllä

Huomenna kaikki olisi selkeämpää

(tekstiviesti iltapäivällä tärkeänä tekijänä
en enää pelkää)

Tämän asian pystyin kertomaan vielä tänään