Sinun arpesi eivät minusta lähteneet

Selaan vanhaa osoitekirjaa
sinun nimesi kohdalla huudan ja heitän kirjan nurkkaan
Käsken sinua nyt poistumaan
tartun otteeseesi entistä tiukemmin ja pyydän sinua jäämään
Älä, sinä satutat minua
mutta me elämme symbioosissa ja minäkin ruokin sinua
Sinun arpesi eivät minusta lähteneet.

Huippu

Tää on nyt joku sekamuotonen ja linjaan sopimaton kertomus sulle
Mut nyt tuntuu vaan niin oikealta kertoo tää kaikki avoimesti sulle
Muistatko sen rockin, sen kuuman kesän kakstuhatta ja viistoista
Espoossa tavattiin, en tieny et täst tulis jotain niin tärkeetä ja suurta
Sä oot opettanu mulle paljon uutta, mutten saa sulle alas taivaalta kuuta
Me ollaan ihmisii ei mitään muuta, me ollaan ihmisii, ei mitään muuta

Me ollaan nähty vaikka ja mitä, näytin sulle mikä on the Itä
Ja me yhessä naurettiin just sitä, miks Hesen salaatit hyökkää
Sä kysyit et mennääks matkaan, ja mä en voinu muuta ku nyökkää
Hartsulla rokattiin, Kultsalla bailattiin, sä opetit mut kuuntelee Sannii ja Robinii
Sä opetit mut silloin kattoo Liigaa ja melkein jopa änärii
Mut mitä mä oon, mitä mä oon sulle näyttäny, muuta ku tuskaa ja kyynelii

Sä oot huippu, näytä mulle, kovikselle
Miten tätä palavaa maata oikein tallataan
Miten täällä päivästä toiseen oikein ollaan
Sä oot kingi, sä voit saada tän maailman
Joka mun käsistä romahtaa portilla Tuonelan
Muista et sä voit olla ihan mitä vaan

Sä voit olla mitä vaan beibi, sä voit olla ihan mitä vaan
Usko ittees ja meihin, nosta sun katse pystyyn vaan
Mä pystyn mihin vaan, sä pystyt mihin vaan
Me pelastetaan tää maailma

Luovuttaja (ei otsikkoa kuten ei elämälläkään ole)

Minä
Näen jokaisen ihmisen sieluun
kaukaisia katseita taivaanrannassa
Sinä olet niissä ikuinen
Tunnistan jokaisen peilin sinun kuvastasi
siitä, jossa minä kerron sinulle tuhansia totuuksia
Eikö ympäristö ikinä muutu
Juha asuu tuolla yhä
Matka olohuoneesta keittiön roskakorille oli liian pitkä
ja minä luovutin leikin kesken
sinun sanasi kaikuvat pääni sisäisessä tyhjiössä
Eletään tässä ja nyt
Jossakin tapahtui virhe
Yritä myöhemmin uudelleen
ja minä luovutin leikin kesken
Aika juoksee liian nopeaa vauhtia
Viikot vaihtuvat vuosiin ja me siinä mukana
Minä elän ikuista sunnuntaita
Luovuttaja

Meidän maatessamme puoli kolmelta yöllä asvaltilla

     Taivas kaartuu päidemme päälle tänä iltana
     Puhelin soittaa Haloo Helsinkiä ja jotain muutakin
     eikä tällä universumilla tunnu olevan enää rajoja
     Juoksemme nauraen ympäröivään äänettömään yöhön

Tupakan haju tunkeutuu savukkeestasi keuhkoihini
Ympärillämme oli vain hiljaisia taloja ja yön sinistä väriä
meidän maatessamme puoli kolmelta yöllä asvaltilla
keskustellen sinusta, suhteista, elämästä ja kuolemasta

     En ole moneen viikkoon nukkunut öitäni kotona
     En ole moneen viikkoon istunut tälle tuolille kirjoittamaan lauluja
     Jalkavaihtuu jarrulta kaasulle ja mittarissa on jo tuhat ja sata
     Sillä enää kaksi viikkoa ja neljä päivää eikä mikään ole esteenä

Syyskuun kahdeksas

Kaksi kuukautta

ja kaksi päivää



Melkein voisin

hakata päätä seinään

Odotan vielä

Auringon paistaessa makaan puolikuolleena sängyllä
Kiskon naamaani jotain appelsiinia ja liivatteen makuisia karkkeja
Ylös on vaikea päästä kun on nähnyt liian täydellistä unta
Pellot, talot ja metsät vilisevät ohi auton ikkunassa
Kahvi maistuu kitkerältä ilman maitoa
Pitäisi pestä pyykkiä ja pakata matkalle tulevia vaatteita
Muistelen viime kevättä ja alkukesää enkä saa aikaiseksi mitään
Ikkunasta tulee aurongonvaloa, en viitsi sysyttää lamppua
Voisin mennä ulos mutta täytyy kirjoittaa tekstejä
Minä ajattelen paljon asioita ja kirjoitin niistä sinulle
Toivottavasti lukisit viestini mahdollisimman pian

joku toinen eli kehossani syrjäyttäen minut

Missä minä olen?


Missä ovat ne unelmat
joiden tavoittelu oli elämän ainoa tehtävä

kaikki ne toiveet
joiden vuoksi olin valmis uhraamaan koko elämäni


Mihin on se kaikki hävinnyt?


Vuosien saatossa on elämä muuttunut

Elämää on tullut ja mennyt
niin kuin kuuluukin

vain kaksi ajatusta ovat unelmiani


On aika pyyhkiä synkät pilvet pois auringon edestä


Aika on tullut jättää taakse ne pimeät vuodet
jolloin aurinko oli ainoa unelma


On aika lähteä


jättää taakse se kaikki silloinen elämä
jota en olisi edes halunnut elää

aina välillä
joku toinen eli kehossani syrjäyttäen minut