Miten sen sinulle kertoisin
Ilman että ymmärrät väärin
Laulan sinulle tuhansia lauluja
Jostakin toisesta ihmisestä
Luulet etten jaksa välittää
Itken perääsi joka ilta
Ympärillämme paljon ihmisiä
Vain muutamat tietävät totuuden
Et kerro minulle kaikkea
Tiedän enemmän kuin arvaatkaan
Haluaisin kertoa tästä kaikesta sinulle
Sillä historia toistaa itseään
Sivun näyttöjä yhteensä
maanantai 30. kesäkuuta 2014
Leikilläni vain
Mitä jos vain katoaisin
Häipyisin näkymättömiin
Lentäisin tuhkana tuuleen
Mitä jos en enää palaisi
Jäisikö kukaan kaipaamaan?
Huomaisiko edes kukaan?
Ja nyt sinä pelkäät, että minä lähden
Ja nyt sinä pyydät minua jäämän
Ja nyt sinä kysyt miksi
Älä pelkää, ystäväni
Noustaan huomiseen aamuun täältä
Enhän minä voisi minnekään mennä
Puhun vain
Lämpimikseni
Koska enhän minä koskaan vakavissani
Leikilläni vain
Häipyisin näkymättömiin
Lentäisin tuhkana tuuleen
Mitä jos en enää palaisi
Jäisikö kukaan kaipaamaan?
Huomaisiko edes kukaan?
Ja nyt sinä pelkäät, että minä lähden
Ja nyt sinä pyydät minua jäämän
Ja nyt sinä kysyt miksi
Älä pelkää, ystäväni
Noustaan huomiseen aamuun täältä
Enhän minä voisi minnekään mennä
Puhun vain
Lämpimikseni
Koska enhän minä koskaan vakavissani
Leikilläni vain
Sydämessäni
Katsoin tänään viestejäni
Ja viimeinkin tajusin mitä sanoit
Silloin aikoinaan
Valovuosien päässä meistä
Molemmat yhtä monta päivää nuorempina
Pyöräilin teidän ovellenne
Kukaan ei avannut
Olemme vielä yhtä tiiviisti ystäviä
Olemme molemmat vielä viisaampia
Aika kuluu ja muuttaa meitä
Olet yhä yksi tärkeimmistäni
Ruskeine hiuksinesi
Minulla on yhä se video
Ja tärkeimmät kuvat sydämessäni
Ja viimeinkin tajusin mitä sanoit
Silloin aikoinaan
Valovuosien päässä meistä
Molemmat yhtä monta päivää nuorempina
Pyöräilin teidän ovellenne
Kukaan ei avannut
Olemme vielä yhtä tiiviisti ystäviä
Olemme molemmat vielä viisaampia
Aika kuluu ja muuttaa meitä
Olet yhä yksi tärkeimmistäni
Ruskeine hiuksinesi
Minulla on yhä se video
Ja tärkeimmät kuvat sydämessäni
lauantai 28. kesäkuuta 2014
Silloin kerron sinulle kaiken.
Katson taas kerran kuvaasi
Luen kirjoittamiasi tekstejä
Kuuntelen sanojesi kaikua radiossa
Olen nähnyt sinut
Tiedän sinusta paljon
Mutten läheskään kaikkea
En tiedä, näitkö minua
Mutta kohtaamme vielä
Pidän siitä huolen
Ja silloin kun kohtaamme
Haluan kertoa sinulle asioita
Aivan kaiken
Luen kirjoittamiasi tekstejä
Kuuntelen sanojesi kaikua radiossa
Olen nähnyt sinut
Tiedän sinusta paljon
Mutten läheskään kaikkea
En tiedä, näitkö minua
Mutta kohtaamme vielä
Pidän siitä huolen
Ja silloin kun kohtaamme
Haluan kertoa sinulle asioita
Aivan kaiken
perjantai 27. kesäkuuta 2014
Haluan puhua sinulle.
Vastaleikatun nurmikon tuoksu
Vihreä teekuppi kädessäni
Mehujäätä rantatuolilla hyvän kirjan kera
Kirkuvat lokit vastarannalla
Iltapäivällä aurinko paistaa lämpimästi
kasvoilleni
"Mä tajuta sain, että hetki on kaunis
Mä tajuta sain, että nyt tai en koskaan tän hetken mä tahdon tallentaa*"
Minä muistan ne sanat huhtikuulta
Toukokuulta
Ne sanat jotka sinä sanoit
Katsoen minuun
Ja niitä ohjeita haluan voida noudattaa
Ja kertoa siitä sinulle
/*lainaus Haloo Helsingin! kappaleesta "Hetki On Kaunis"/
Vihreä teekuppi kädessäni
Mehujäätä rantatuolilla hyvän kirjan kera
Kirkuvat lokit vastarannalla
Iltapäivällä aurinko paistaa lämpimästi
kasvoilleni
"Mä tajuta sain, että hetki on kaunis
Mä tajuta sain, että nyt tai en koskaan tän hetken mä tahdon tallentaa*"
Minä muistan ne sanat huhtikuulta
Toukokuulta
Ne sanat jotka sinä sanoit
Katsoen minuun
Ja niitä ohjeita haluan voida noudattaa
Ja kertoa siitä sinulle
/*lainaus Haloo Helsingin! kappaleesta "Hetki On Kaunis"/
torstai 26. kesäkuuta 2014
Siniset rannat
Tuntemattomat hiekkarannat
Kivien päällä nauravat lokit
Pilvetön taivas
Viileä tulenvire
Hän kahlaa rannalla jonkun toisen kanssa
Punaisessa uimapuvussaan
Meri tuoksuu ihanan suolaiselta
Hypätessäni laiturilta sen toisen kanssa
Kivien päällä nauravat lokit
Pilvetön taivas
Viileä tulenvire
Hän kahlaa rannalla jonkun toisen kanssa
Punaisessa uimapuvussaan
Meri tuoksuu ihanan suolaiselta
Hypätessäni laiturilta sen toisen kanssa
keskiviikko 25. kesäkuuta 2014
Rannalla
Kävelen
kohti horisonttia vaikka pitäisi olla muualla
Tai ei ainakaan täällä
Punaiset korkokengät
uppoavat pehmeään rantahiekkaan
hänen
kävellessä pitkin Thaimaan rantaa
Kääntyen ympäri katsoakseen taaksensa
Mihin olen mekkoni repinyt, ehkä aallokon sineen
Aurinko lämmittää
Punaiset korkokengät jatkavat matkaansa kohti
sitä jotain, mitä hän elämältään joskus halusi
Valo kohtaa hänen kasvonsa ylhäältä
Aurinko nousee punaisena, kun kohtaan nuo kengät
Sanon sanoja joita joita joku toinen ei ymmärtäisi
Tiedät, mistä puhun
Repeämät korjataan ja vuotavat haavat laastarodaan
Ehkä minäkin jonain päivänä olen vapaa
Ehkä jonakin päivänä
Minäkin kävelen punaisilla korkokengillä
sunnuntai 22. kesäkuuta 2014
Minä
Kirjoitan kirjeitä sinulle itsestäni vuosien päähän
Itseäni varten
Elämästä ja kuolemasta
Astu sisälle mieleeni
Selvitä salaisuuteni
Mutta puhun vain siitä, mikä on oleellista minulle tai sinulle
" Tajusin, että elämä mun ainut herra on,
Jos sillä ei oo sanottavaa, mä olen sanaton...*"
/*lainaus Haloo Helsingin! kappaleesta "Avautumisraita"
Tein oikean ratkaisun
Tänään
Yksin
Ilman häntä
Tänään ei ole meitä
On vain sinä ja minä
Kumpikin omilla teillämme
Ja ehkä sen kuuluikin mennä niin
" Tänään ajatukset siihen vein,
Tänään tiedän, että oikein silloin tein...*"
/*lainaus Haloo Helsingin! kappaleesta Syvälle Silmiin"/
Yksin
Ilman häntä
Tänään ei ole meitä
On vain sinä ja minä
Kumpikin omilla teillämme
Ja ehkä sen kuuluikin mennä niin
" Tänään ajatukset siihen vein,
Tänään tiedän, että oikein silloin tein...*"
/*lainaus Haloo Helsingin! kappaleesta Syvälle Silmiin"/
Sataa.
Pidän sateesta
Ropinasta vasten kattoja
Pisaroista kasvoillani
Ilmassa leijailevista tuoksuista
Raikkauden tunteesta
Sateella ei haluta olla ulkona
En pidä
Yksinäisyydestä
Ropinasta vasten kattoja
Pisaroista kasvoillani
Ilmassa leijailevista tuoksuista
Raikkauden tunteesta
Sateella ei haluta olla ulkona
En pidä
Yksinäisyydestä
torstai 19. kesäkuuta 2014
6.6.2013
Se, mitä sinä et olisi uskonut.
Se, mitä sinä olisit halunnut.
Se, mitä toivoit.
Se, mitä sydämelläsi rukoilit.
Tuuli vilvoittaa, muttei jäädytä.
Aurinko lämmittää, muttei käristä
Vesi vie janon, muttei paranna
Lintu laulaa, muttei puhu
Muistatko vielä pääsykokeesi Torkkeliin?
Entä vapun ennen sitä, maanantain
ruokailut, tai sen torstain? Muistatko
vielä ysiluokan kevätjuhlasi, ne kaikki
retut hyppykuvat? Entäs ensimmäisen
leirisi isosena Honkalinnassa? Etkai
ole unohtanut omaa ripariasi, kai
on oppi jäänyt päähäsi? Minä en
ainakaan ole unohtanut, en edes
pikkujouluja tai sitä yhtä tammi-
kuun viikonloppua.
Moni asia on varmaan muuttunut,
kun luet tätä, mutta tärkein on
varmaan pysynyt samana.
Ensi vuoden isoskesää odottaen
Se, mitä sinä olisit halunnut.
Se, mitä toivoit.
Se, mitä sydämelläsi rukoilit.
Tuuli vilvoittaa, muttei jäädytä.
Aurinko lämmittää, muttei käristä
Vesi vie janon, muttei paranna
Lintu laulaa, muttei puhu
Muistatko vielä pääsykokeesi Torkkeliin?
Entä vapun ennen sitä, maanantain
ruokailut, tai sen torstain? Muistatko
vielä ysiluokan kevätjuhlasi, ne kaikki
retut hyppykuvat? Entäs ensimmäisen
leirisi isosena Honkalinnassa? Etkai
ole unohtanut omaa ripariasi, kai
on oppi jäänyt päähäsi? Minä en
ainakaan ole unohtanut, en edes
pikkujouluja tai sitä yhtä tammi-
kuun viikonloppua.
Moni asia on varmaan muuttunut,
kun luet tätä, mutta tärkein on
varmaan pysynyt samana.
Ensi vuoden isoskesää odottaen
keskiviikko 18. kesäkuuta 2014
Loppuun asti
Mitä jos oranssit linnut lentävätkin päin ilmapalloja
Mitä jos kirjeet eivät kulje, jos posti on mennyt lakkoon
Jos arvostusta ei olekaan olemassa, on vaan tyhjiä sanoja
Ja maailman typerimpiä peitetarinoita, valheita
Ei saa kertoa kuinka ajatukset virtaavat kivimuurien läpi
Vankiloihin, lukkojen taa talteen
Avataan portit vasta vuoden kuluttua
Ehkä aika on muutanut meitä siihen mennessä johonkin suuntaan
Silloin voit muistaa, kuinka-
Ja vaikka muistan liian hyvin, haluan avata muurit
Ja oranssit linnut kasvoivat suuriksi ja mursivat portit
Minä kerron kaiken ja elän taas
Ja arvostan
Ja arvostan
Ja arvostan
Ja arvostan
Ja arvostan
Ja. Arvostan.
Loppuun asti.
Mitä jos kirjeet eivät kulje, jos posti on mennyt lakkoon
Jos arvostusta ei olekaan olemassa, on vaan tyhjiä sanoja
Ja maailman typerimpiä peitetarinoita, valheita
Ei saa kertoa kuinka ajatukset virtaavat kivimuurien läpi
Vankiloihin, lukkojen taa talteen
Avataan portit vasta vuoden kuluttua
Ehkä aika on muutanut meitä siihen mennessä johonkin suuntaan
Silloin voit muistaa, kuinka-
Ja vaikka muistan liian hyvin, haluan avata muurit
Ja oranssit linnut kasvoivat suuriksi ja mursivat portit
Minä kerron kaiken ja elän taas
Ja arvostan
Ja arvostan
Ja arvostan
Ja arvostan
Ja arvostan
Ja. Arvostan.
Loppuun asti.
tiistai 17. kesäkuuta 2014
En pyytänyt sinua elämääni enkä kavnnut sinua siihen
Yrität taas palata luokseni
Ei, et saa tulla enää
En kutsunut sinua
Lukitsen ikkunani ja oveni sinulta
paha
"Harmi että olen aineeton
Ja tulen seinäsi läpi"
Niinhän sinä luulet
Liian useasti luulet voittavasi
Tulen sokeaksi sinulle
Immuuniksi suurelle tahdonvoimallesi
sairaus
Voimasi minua koetteli
En taivu tahtoosi enää
Yrität polttaa minut loppuun,
piru
Ei, tänään en ole sinun
Se on meiltä jo ohi
Olen oikeaa materiaalia
Käsin kosketeltavaa, olen
ihminen
Huomenna ja tänään voin sanoa vivani hyvin
Ilman sinua
Ei, et saa tulla enää
En kutsunut sinua
Lukitsen ikkunani ja oveni sinulta
paha
"Harmi että olen aineeton
Ja tulen seinäsi läpi"
Niinhän sinä luulet
Liian useasti luulet voittavasi
Tulen sokeaksi sinulle
Immuuniksi suurelle tahdonvoimallesi
sairaus
Voimasi minua koetteli
En taivu tahtoosi enää
Yrität polttaa minut loppuun,
piru
Ei, tänään en ole sinun
Se on meiltä jo ohi
Olen oikeaa materiaalia
Käsin kosketeltavaa, olen
ihminen
Huomenna ja tänään voin sanoa vivani hyvin
Ilman sinua
Dum spiro, spero
Tiedän mistä puhun
Ja tiedän kuinka vaikeaa alkuun on yhtäkkiä
yrittää sosialisoitua
kun on tottunut olemaan ihan yksin
Ja kuinka vaikeaa on
sanoa ääneen niitä asioita
jotka tekee olosta huonon
Puhun syvällä kokemuksen rintaäänellä
Mutta sillä samalla kokemuksen rintaäänellä
Voin myös sanoa sen
että kannattaa vain itse tarttua härkää sarvista
Kaikki asiat eivät tietenkään korjaannu yhdessä yössä
Vaikeusien kautta voittoon
"voimia ja rohkeutta sulle! <3 saa tulla puhumaan mullekin, jos sen hyödylliseksi koet! :)"
Ja minä tiedän, että joku kuitenkin lukee tämän
Ja joku kysyy, kenelle minä puhun
Ja minä vastaan:
"Sinulle."
Ja tiedän kuinka vaikeaa alkuun on yhtäkkiä
yrittää sosialisoitua
kun on tottunut olemaan ihan yksin
Ja kuinka vaikeaa on
sanoa ääneen niitä asioita
jotka tekee olosta huonon
Puhun syvällä kokemuksen rintaäänellä
Mutta sillä samalla kokemuksen rintaäänellä
Voin myös sanoa sen
että kannattaa vain itse tarttua härkää sarvista
Kaikki asiat eivät tietenkään korjaannu yhdessä yössä
Vaikeusien kautta voittoon
"voimia ja rohkeutta sulle! <3 saa tulla puhumaan mullekin, jos sen hyödylliseksi koet! :)"
Ja minä tiedän, että joku kuitenkin lukee tämän
Ja joku kysyy, kenelle minä puhun
Ja minä vastaan:
"Sinulle."
sunnuntai 8. kesäkuuta 2014
Kuulun maailmalle
Viralliset päällä marssin kaltaisteni joukossa
Rummun pärinää, tunnen ylpeyttä itsestäni
Varma itsestänsä hiukset palmikolla
Kun velvollisuus kutsuu, ei voi arkailla
Ole valmis, kun sitä eniten tarvitaan
Aina valmiina, aina käytettävissä
Minä tunnen vastuuni ja velvollisuuteni
Ja kun velvollisuus kutsuu, on mentävä
Ja omat asiat on työnnettävä mielestä pois
Tee se nyt, noudata kahdeksaa ohjetta
Tunne arvomaailmasi, toinen on se tärkein
Pidä huolta kaverista
Älä jätä yksin
Minä tiedän paikkani maailmassa
Kekuauturaolraet, kannan oppejasi mukana aina
Maailma on tehty meitä varten
Ja lopulta voin sanoa, että minä kuulun maailmalle
Rummun pärinää, tunnen ylpeyttä itsestäni
Varma itsestänsä hiukset palmikolla
Kun velvollisuus kutsuu, ei voi arkailla
Ole valmis, kun sitä eniten tarvitaan
Aina valmiina, aina käytettävissä
Minä tunnen vastuuni ja velvollisuuteni
Ja kun velvollisuus kutsuu, on mentävä
Ja omat asiat on työnnettävä mielestä pois
Tee se nyt, noudata kahdeksaa ohjetta
Tunne arvomaailmasi, toinen on se tärkein
Pidä huolta kaverista
Älä jätä yksin
Minä tiedän paikkani maailmassa
Kekuauturaolraet, kannan oppejasi mukana aina
Maailma on tehty meitä varten
Ja lopulta voin sanoa, että minä kuulun maailmalle
torstai 5. kesäkuuta 2014
Sinä kerrot mitä tehdä
Joskus tuntuu siltä
Että olisin laiva ilman kapteenia
Tai koira ilman isäntää
Orja ilman palveltavaa
Joskus herään siihen
Että olen jumissa keskellä merta
aavikolla
En ehkä voikaanC aina toimia yksin
"Ei kukaan pärjää yksin täällä..."
Sunnuntaina viisaat miehet tulevat televisioon
Puhumaan Sinusta
Ja siitä mitä teet minulle
Ja toisille
Ja heitä pidettiin sekopäinä
Vaikka totuus olisi ollut toisenlainen
Että olisin laiva ilman kapteenia
Tai koira ilman isäntää
Orja ilman palveltavaa
Joskus herään siihen
Että olen jumissa keskellä merta
aavikolla
En ehkä voikaanC aina toimia yksin
"Ei kukaan pärjää yksin täällä..."
Sunnuntaina viisaat miehet tulevat televisioon
Puhumaan Sinusta
Ja siitä mitä teet minulle
Ja toisille
Ja heitä pidettiin sekopäinä
Vaikka totuus olisi ollut toisenlainen
tiistai 3. kesäkuuta 2014
Näkyyköhän täältä Vartsikaan?
Pieni kesäsade kastelee meidät kevyesti
Hämärtyvässä illassa istumme keinussa
Viileässä tuulenvireessä
Ei mitään kiirettä, ei ole kiirettä mihinkään
Ympäriltä kuuluu lasten iloista kiljuntaa
Muistojen virta ja lapsuuden sadut
Virtaavat ohitsemme
Tunnen lentäväni viimeinkin vapaana kaikesta
Suljen silmäni ja painat pääsi olkapäälleni
Sinä olet kaunis nyt ja tässä hetkessä
Viimeinkin meillä on aikaa itsellemme ja toisillemme
Laskeva aurinko värjää Helsingin katot punaisella
"Näkyyköhän täältä Vartsikaan, mun kotiini?"
Hetki on vertailemattomissa
"Ole hetki niin kuin huomista ei olisikaan..."
Ja seuraavana aamuna heräsin täynnä mustelmia ja kolhuja
"Vaikka tuhannesti kaadut, ei sua voi haavoittaa..."
Hämärtyvässä illassa istumme keinussa
Viileässä tuulenvireessä
Ei mitään kiirettä, ei ole kiirettä mihinkään
Ympäriltä kuuluu lasten iloista kiljuntaa
Muistojen virta ja lapsuuden sadut
Virtaavat ohitsemme
Tunnen lentäväni viimeinkin vapaana kaikesta
Suljen silmäni ja painat pääsi olkapäälleni
Sinä olet kaunis nyt ja tässä hetkessä
Viimeinkin meillä on aikaa itsellemme ja toisillemme
Laskeva aurinko värjää Helsingin katot punaisella
"Näkyyköhän täältä Vartsikaan, mun kotiini?"
Hetki on vertailemattomissa
"Ole hetki niin kuin huomista ei olisikaan..."
Ja seuraavana aamuna heräsin täynnä mustelmia ja kolhuja
"Vaikka tuhannesti kaadut, ei sua voi haavoittaa..."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)